tausta
             
    otsikko

Maaseppien aseita - niuhat, väljät ja kiväärit

     
 

Kuvagalleriat

Vanhalinnan museon ystävät ry

Turun Yliopistosäätiö

Etusivu

 


Turkulaisen asehistoriallisen yhdistyksen Arma Aboan  kokoama näyttely on aiheeltaan perin kansanomainen, sillä esillä on kyläseppiemme valmistamia hyljepyssyjä, oravaniuhoja, peuraväljiä sekä haulikoita ja aseen valmistamiseen tarvittua alkeellista asesepän pajakalustoa. Näyttelyn varsinaisena vetonaulana on Martti Kitusen (1747-1833) karhupyssy, joka on saatu lainaksi Suomen metsästysmuseosta Riihimäeltä. Pyssy on sileäpiippuinen tussari, joka on koottu ruotsalaisen piilukkomusketin osista. Tukki on valmistettu itse. Kitunen ampui elämänsä (k. 1833) aikana 198 täysikasvuista karhua ja karhunpoikia niin monta, ”ettei niiden lukuakaan muistanut”.

Toisena harvinaisuutena esitellään Turun museokeskukselta lainaksi saatu suurvaras  Sika-Kyöstin  (Kustaa Nummelin 1800-1836) piilukkopistooli. Sika-Kyöstistä on liikkunut  paljon erilaisia  tarinoita ja uskomuksia, joiden mukaan hän pystyi mm. muuntautumaan siaksi ja oli muutenkin ns. silmänkääntäjä. Sika-Kyöstin elämä päättyi Raision kirkolla 30.6.1836, kun  Liedon nimismies Lanzett ampui hänet piiritystilanteessa haulikolla. Hänellä oli tuolloin taskussaan nyt esillä oleva ase.

Kyläseppien valmistamissa aseissa on hyvin tunnistettavana  piirteenä niiden raskastekoisuus. Tukit ovat yleensä viimeistelemättömiä ja eräässä tapauksessa  jopa kirveellä veistetty.  Metalliosat olivat monesti joistain muista aseista lainattuja, yleisimmin ruotsalaisista tai venäläisistä sotilasaseista. Toimintavarmuus oli kuitenkin  näissäkin aseissa yleensä korkeata luokkaa, kuten Martti Kitusen karhupyssyllä saadut saaliit osoittavat. Taitavimmat asesepät  osasivatkin  tehdä kaikki aseen osat piippua myöten itse. Näitä taidonnäytteitä on näyttelyssä nähtävänä muutamia.

Näyttelyssä on noin satavuotiseen  ajanjaksoon 1700- luvun loppupuolelta 1800- luvulle kuuluvia metsästysaseita  jalkajousesta  ns. ”torpparihaulikkoon”  saakka. Oravametsällä  vanhaa jalkajousta käytettiin vielä 1800-luvulla yleisesti, sillä kolkkanuolella saatiin nahka ehjänä talteen. Näillä, nyt esillä olevilla välineillä on torppiin ja taloihinkin hankittu tarpeellista leivän jatketta. Aseiden lisäksi arvossa olivat  myös metsästystaidot, jotka oli mahdollista  saavuttaa vain tarkalla luonnon ja riistaeläinten tapojen tuntemisella.

Näyttely on esillä 29.4.2012 asti. Museo on yksittäiskävijöille avoinna sunnuntaisin
klo 13-16 ja keskiviikkoisin klo 14-18, ryhmille tilauksesta kaikkina aikoina.

 


Lisätiedot ja ryhmävaraukset puh. (02) 489 6700 tai vanhalinna@utu.fi.

 

 

 


 

 

Näyttelykalenteri

             
             
      Liedon Vanhalinna, Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna, Puh. (02) 489 6700, vanhalinna@utu.fi